Sisulaisten arjen ilmastotekoja
Syksyn mittaa SISU-hanketiimiläiset ovat kertoneet omista arjen ilmastoteoistaan SISU-hankkeen somessa. Tutustutaan tässä blogissa sisulaisten arjen ilmastotekoihin vielä vähän lisää. Monet ilmastoystävälliset arjen teot tuovat päästöjen vähenemisen ja oman hiilijalanjäljen pienentämisen ohella myös hyvinvointia niin mielelle kuin kehollekin. Sen huomaamme myös sisulaisten kokemuksista. Kuin myös sen, että usein saatamme tehdä pieniä ilmastovalintoja huomaamattamme tai niistä on muodostunut meille elämäntapa. Joskus taas ilmastotekoihin voi joutua investoimaan, mutta ajan kuluessa ne maksavat itsensä takaisin.
Keski-Savon ilmastokoordinaattori Katrin yhtenä ilmastotekona on pyöräily, koira kulkee usein kätevästi mukana.
Pyöräily on arjen ilmastotekona yksi helpoimmista. Alle viiden kilometrin matkat hujahtavat tuosta vain peruskonkelilla ja samalla saa mukavasti arkiliikuntaa. Työpäivän aloitus ja lopetus liikuntapyrähdyksellä tuovat myös kivasti energiaa päivään. Pyöräillessä voi pysähtyä ihastelemaan ja kuvaamaan vaikkapa auringonnousua, mikä ei välttämättä autoillessa onnistuisi. Pyörällä liikkuminen on erittäin halpaa ja pienellä ylläpidolla pyörä pysyy käyttökuntoisena vuosikymmeniä.
Projekti- ja viestintävastaava Stellan arjen ilmastotekoja on lainauspalveluiden hyödyntäminen ja ympäristöaiheisten uutisten lukeminen.
Arjen ilmastotekona lainaan kirjastosta kirjoja, koska kaikkia kirjoja ei tarvitse omistaa. Näin kirjat pysyvät kierrossa mahdollisimman pitkään ja ilahduttavat monia lukijoita omassa arjessa. Kirjoissa jokainen sana merkitsee, mikä pätee myös ilmastotyöhön, jossa jokainen ilmastoteko on merkityksellinen. Seuraan innokkaasti ympäristöaiheisia uutisia, jotta pysyn tieteen ja ajan hermolla. Uutisten ja tiedon tulva on nykyisin aivan valtava, joten kiinnostavimpien juttujen poimiminen omaan lukulistaan on tärkeää. Pysähdy sinäkin hetkeksi kirjan ääreen ja ole tietoinen arjesta. Minkä kirjan sinä luit viimeksi?
Keiteleen ja Pielaveden ilmastokoordinaattori Anssi on panostanut mm. Hiilinielun kasvatukseen.
Istutin tänä syksynä kuusentaimia omalle kymmenen aarin joutomaalle. Tästä se istutusalan hiilivaraston kasvu lähtee ripeämpään kasvuun ja jatkuu toivottavasti ainakin sata vuotta.
Syksyn toinen ja merkittävämpi urakka on ollut öljylämmityksestä luopuminen. Muutamia päiviä on maalämpöpumppu nyt toiminut ja hieman pitää vielä laitetta säätää. Olisin toteuttanut vaihdon jo aiemmin, mutta hinta hirvitti. Vaikka laskeekin, että kymmenen vuoden kuluttua on investointi maksettu, niin silti syksyn lasku on iso ja säästöjä kului. ELYn tuki kuitenkin vähän lämmittää. Ja hiilijalanjäljen pienentyminen.
Kuopion seudun ilmastokoordinaattori Tanja suosii ilmastoviisasta liikkumista junalla.
Yksi oman arkeni ilmastoteoista on taittaa työmatkat junalla. Oma työmatkani on sen verran pitkä (noin 260 km), ettei autoilu houkuta. Lisäksi junayhteys reitilläni toimii hienosti, joten hyödynnän sitä mielelläni. Itse koen, että junassa on hyvä keskittyä työskentelemään sellaisten tehtävien parissa, jotka eivät edellytä täydellisesti toimivaa nettiyhteyttä. Vastamelukuulokkeet korviin, ennakkoon työpöydälle tallennetut työtehtävät esiin ja hommat edistyvät! Lähityöpäivän päätteeksi junassa voi myös rentoutua esimerkiksi hyvän kirjan tai musiikin parissa. Junalla tehtäviä työmatkoja teen yleensä kerran pari kuukaudessa, muun ajan työskentelen kotoa käsin, mikä myös vähentää työmatkojen ilmastokuormitusta.
Sisä-Savon alueella ilmastokoordinaattorina työskentelevä Sanni jakaa korjaamisen ja ompelemisen yhtenä ilmastotekonaan.
Yksi omista arjen ilmastoteoistani on vaatteiden ja tekstiilien korjaaminen ja ompeleminen. Aikuisena opettelin käyttämään ompelukonetta kunnolla, ja nykyään nautin siitä, että voin itse pidentää vaatteiden ja kodintekstiilien käyttöikää. Rikkoutuneet saumat, lyhennettävät hihat tai jopa pienet uudistukset vanhoihin vaatteisiin ovat sekä ekologisia että palkitsevia projekteja.
Käytettyjen tavaroiden suosiminen on toinen tapa pienentää omaa hiilijalanjälkeäni. Löydän usein kirpputoreilta niin vaatteita kuin kodin tarvikkeita, jotka saavat uuden elämän meillä kotona. Se on paitsi ympäristöystävällistä myös mukavaa säästöä kukkarolle. Kestävämpi elämäntapa voi siis olla sekä ekologinen että taloudellinen – ja kaiken lisäksi erittäin mukavaa puuhaa!
Ylä-Savon seudulla ilmastokoordinaattorina toimiva Kirsi pitää kompostointia tärkeänä ilmastotekona. Haaveilin vuosikaudet omasta kompostista, kun sen viimein pari vuotta sitten sain syntymäpäivälahjaksi. Olimme juuri muuttaneet maalle, jossa kompostimullallekin löytyi nyt hyvin käyttökohteita. Täytyy sanoa, että aivan tämä parin vuoden kompostointikokemus ei ole mennyt niin kuin siellä tunnetussa suomenruotsalaisessa paikassa, vaan kompostissani on ollut varmaan kaikki mahdolliset vitsaukset muurahaisista pahaan hajuun. Olen kyllä käynyt muinoin kompostointikurssin ja voittanut arvonnassa kompostointioppaan, mutta silti käytäntö tuntuu jälleen kerran opettavan parhaiten, tai ainakin tuovan kaikki haasteet hyvin konkreettisesti esille.
Ajatus biojätteen laitosta sekajätteen sekaan on kuitenkin kauhea. Märkä biojäte on ongelma jätteenpolttolaitoksilla ja jos se päätyy kaatopaikalle, sen mätäneminen tuottaa metaania. Lupaan siis, että huollan kompostiani ensi kesänä paremmin ja saan puutarhaani ja pellolleni nämä tärkeät ravinteet kiertoon entistä paremmin.
Uskon, että meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä enemmän ilmastotekoja arjessa. Voimme lisätä omia arjen ilmastotekoja tutkailemalla tapojamme toimia jokapäiväisissä asioissa, missä voisin vielä tehdä toisin pienentääkseni omaa hiilijalanjälkeäni. Sisulaisten arjen ilmastotekojen lisäksi inspiraatiota omiin ilmastotekoihin löytyy myös Sitran sadan fiksun arjen teon listalta: https://www.sitra.fi/hankkeet/100-fiksua-arjen-tekoa/.