Pohjois-Savon ilmastofoorumi: Ilmastotyöhön tarvitaan meitä kaikkia 

Niin kauan kuin on elämää, on toivoa.  

SISU-hanke järjesti tapahtuman yhdessä Pohjois-Savon ELY-keskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo -hankkeen ja Savonia-ammattikorkeakoulun Ilmastokriisi-hankkeen kanssa.  

Ilmastofoorumissa käsiteltiin ilmastonmuutokseen sopeutumista eri näkökulmista. Puheenvuoroissa, keskusteluissa ja työpajoissa pohdittiin ilmastonmuutosta sekä kuntien näkökulmasta että kansainvälisten ajureiden pohjalta.  

Ilmastosopimuslähettiläs Pekka Reinikainen herätteli kuulijoita ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja siihen, että toimintaan tarvitaan meitä kaikkia. Esityksessä käytiin läpi erilaisia ennusteita ilmastonmuutoksen aiheuttamista riskeistä. Tällaisia ovat esimerkiksi ihmiselle soveltumattomat asuinympäristöt, kuolleisuusriski lämpötilan ja kosteuden noustessa sekä luontokadon kiihtyminen. Reinokaisen puhe esitteli sitä, millaiseen maailmaan olemme matkalla ja siihen liittyi vahva toive, että myös tuleville sukupolville riittäisi edellytyksiä hyvinvoivaan elämään.  

ELY-keskuksen ilmastoasiantuntija Maaria Parry puolestaan esitteli kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumisohjelmaa, joka meidän on tärkeä huomioida myös kuntien ilmastotyössä. Jaakko Lappalainen, Katja Paananen, Virpi Kollanus ja Samuli Junttila toivat esiin konkreettisia toimia ja esimerkkejä vesien monimuotoisuuden parantamisesta, teollisuuden ilmastoriskeihin reagoimisesta, helteen terveyshaitoista sekä metsätuhoista. Nämä tarjosivat kuulujoille esimerkkejä paitsi ilmastoriskeistä, myös niihin sopeutumisesta ja varautumisesta.  

Kyselytunnilla panelistit Tiina Arpola, Heikki Sirviö, Pekka Reinikainen ja Maaria Parry korostivat kulutustapamuutosten tärkeyttä ja totesivat, että kiertotalous tarjoaa paljon mahdollisuuksia kestävään ja ilmastonmuutosta hillitsevään tulevaisuuteen.  

Konkretiaa kuntien sopeutumis- ja varautumistyöhön -työpajan tulokset 

SISU-hankkeen vetämässä työpajassa nostettiin esille erilaisia ilmastoriskitekijöitä ja pohdittiin sopeutumisen ja varautumisen teemoja pienryhmätyöskentelyn avulla. Työpajan taustamateriaalina hyödynnettiin HIPO-hankkeen riskikortteja ilmastomuutoksen vaikutuksista ympäristöön.

Luonnon monimuotoisuus on elämän ehto 

Kuntien talous ja kuntalaisten hyvinvointi nojaa niin maailmanlaajuisesti kuin Pohjois-Savossakin ekosysteemipalveluihin, jotka monimuotoinen luonto mahdollistaa. Ilmastonmuutoksen aiheuttaessa muutoksia ekosysteemeihin ja lajien välisiin suhteisiin, on luonnon monimuotoisuus se tekijä, joka mahdollistaa luonnon ja sitä kautta yhteiskuntamme sopeutumisen. Työpajassa pohdittiin keinoja, joiden kautta kunnissa voitaisiin lisätä ja tukea luonnon monimuotoisuutta.  

Keskusteluissa pohdittiin hallittua hoitamattomuutta eli sitä, että nurmialueita leikattaisiin vähemmän ja ojanpenkoille, liikenneympyröihin, pellonpientareille ja rakentamista odottaville alueille annettaisiin kasvaa niittymäisempää kasvillisuutta, joka tarjoaisi elinympäristöjä muun muassa pölyttäjille. Nämä toimet eivät myöskään vaadi kunnilta paljoa resursseja ja tarjoavat mahdollisuuden tietoisuuden lisäämiseen, mikä nousi keskusteluissa keskeiseksi asiaksi. Lisäksi todettiin, että ihmisten innostaminen omiin luontotekoihin ja ympäristökasvatus ovat tärkeitä toimia. Keskusteluissa esitettiin, että ilmastotietoisuutta voitaisiin tukea myös tekojen helppouden kautta esimerkiksi tuomalla kasvulaatikoita keskusta-alueille ja rakentamalla hyönteishotelleja kouluille.  

Talvien muuttumisen näkee jo nyt 

Talviolosuhteet ovat jo nyt muuttuneet. Vahvin muutos on koettu Etelä-Suomessa, mutta myös täällä Pohjois-Savossa voi havaita muuttuneet talviolosuhteet, ja ilmaston lämmetessä nämä muutokset tulevat yhä vahvemmin esiin. Lumiolosuhteissa muutokset näkyvät helpoiten, sillä luminen aika lyhentyy ja pimeä aika pitenee. Myös vaihtelevat lämpötilat aiheuttavat haasteita etenkin infralle ja liikenteelle. Talvisateiden vaihtuminen lumesta veteen lisää merkittävästi rakennusten ulkopintojen kosteuskuormaa, mikä pitää huomioida jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa.  

Keskusteluissa infraan ja liikenteeseen liittyvät riskit nousivat isoimmaksi aiheeksi. Etenkin erilaiset yhdistelmähaasteet, kuten lyhenevän lumiajan yhdistäminen rankempiin lumimyräköihin, aiheuttavat haasteita auraus- ja liukkaudentorjuntakalustoille. Niihin tehtävät investoinnit ovat kalliita, mutta käyttömäärä saattaa jäädä tulevaisuudessa vähäisemmäksi. Myös lumen sijoituspaikat rakennetulla alueella tarvitsevat lisähuomiointia. Liikenteen onnettomuusriskin arveltiin kasvavan liukkauden, pimeyden ja haastavien ajo-olosuhteiden takia ja näihin varautuminen koettiin hankalaksi, koska se vaatii etenkin ihmisten omien asenteiden muuttamista.  

Sateisuuden kasvu haastaa  

Muutokset sateisuudessa ovat myös jo nähtävissä. Rankkasateiden aiheuttamat hulevesitulvat ovat yleistyneet ja niitä on koettu Pohjois-Savossakin. Erityisesti hulevesitulvat vaivaavat tiiviisti rakennettuja alueita, joilla on paljon vettä läpäisemätöntä pinta-alaa. Ilmastonmuutoksen myötä vuotuinen sademäärä kasvaa ja sateet tulevat entistä useammin viistoon, mikä aiheuttaa rasitusta rakennuksille ja lisää niiden kunnossapidon tarvetta. Kasvavat sademäärät aiheuttavat myös maaperän vettymistä, mikä voi aiheuttaa kantavuusongelmia erityisesti savimailla. Sadannan kasvun kääntöpuolena ovat voimistuvat ja pitkittyvät kuivuusjaksot, jotka aiheuttavat haasteita muun muassa maataloudelle ja voivat heikentää huoltovarmuutta. 

Keskusteluissa painottuivat sateisuuden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakentamiseen. Ruoantuotannon osalta keskusteltiin mm. sateisuuden kasvun ja kuivuuden aiheuttamista sadonmenetyksistä ja niistä johtuvista saatavuusongelmista. Hyvänä vaihtoehtona ehdotettiin viljelyn siirtämistä kasvihuoneisiin. 

Yhdyskuntarakenteen osalta haasteina nähtiin tiiviit ja vahvasti pinnoitetut kaupunkirakenteet, kriittisen infran toimivuuden takaaminen ja tulvien aiheuttamat haasteet vesien laadulle. Ratkaisuina nousivat esiin kaupunkivihreän lisääminen sekä luontopohjaiset ratkaisut hulevesien hallintaan. Rakentamisen osalta osallistujia pohdituttivat maaperän kantavuus sekä viistosateiden rakenteille aiheuttama kuormitus. Näitä taklaamaan pohdittiin tarvetta muun muassa uusille pintakäsittelyratkaisuille ja kestävämmille rakennusmateriaaleille. Keskusteluissa huomioitiin myös lisääntyvä tiedon tarve: osallistujat kokivat, ettei esimerkiksi taloyhtiöissä vielä osata varautua sateisuuden lisääntymisen vaikutuksiin. Tähän tarvittaisiin tiedon jakoa ja ohjeistusta. 

Kesämyrskyt yleistyvät 

Myrskyt eli voimakkaat pidempiaikaiset tuulet esiintyvät yleensä talviaikaan. Siitä lisääntyvätkö myrskytuulet ilmastonmuutoksen seurauksena, ei ole varmaa tietoa, sillä myrskyjen esiintyminen vaihtelee vuosittain muutenkin paljon. Myrskytuhot tulevat kuitenkin todennäköisesti kasvamaan, kun myrskyjen esiintymisajankohdat vaihtelevat. Ilmaston lämmetessä talvet ovat leudompia ja esimerkiksi roudan määrä vähenee, jolloin puut kaatuvat myrskyissä herkemmin aiheuttaen muun muassa sähkövikoja. Myös kesän matalapainemyrskyt yleistyvät, tuoden voimakkaita ukkosia, trombeja ja syöksyvirtauksia. 

Työpajan keskusteluissa esille nousivat myrskyistä varoittavat järjestelmät sekä varavoimaloiden hankkiminen takaamaan kuntien kriittisten kohteiden energiansaanti sähkökatkosten yllättäessä. Voimakkaiden tuulien osalta mietittiin niin tuulivoiman toimintakyvyn kehittämistä hyödyntämään myös kovempia ja heikoimpia tuulia kuin myös rakenteiden suojaamista tuulelta esimerkiksi estämällä tuulitunneleiden syntymistä kaupunkivihreän avulla. Maatalouden kannalta ongelmaksi todettiin muun muassa voimakkaiden tuulten aiheuttama viljan lakoontuminen etenkin juuri sadonkorjuuaikaan, myrskyjen ajankohtien muuttuessa. Metsien maaperän roudattomuuteen ratkaisuksi mietittiin sekapuuston suosimista, jolloin puiden juuristoa on eri syvyyksissä, eikä kaikki puusto näin ollen pääsisi kovissa tuulissa vaurioitumaan. 

Kaikissa työpajamme keskusteluissa sivuttiin tavalla tai toisella tiedotuksen ja ympäristötietoisuuden merkitystä.  

Yhteistyön voimaa ja ilmastosisua! 

Ilmastofoorumi onnistui kokonaisuudessaan hyvin ja oli mukava nähdä sankoin joukoin ilmastoasioista kiinnostuneita osallistujia. Tapahtumassa keskusteltiin paljon yhteisistä ilmastotavoitteista ja törmäytettiin eri alojen asiantuntijoita yhteiseen keskusteluun. Keskeinen ajatus niin puheenvuoroissa kuin työpajoissakin oli, että meillä on mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen aikaansaamiin vaikutuksiin, mutta toimet vaativat laaja-alaista yhteistyötä, resursseja, nopeaa toimintaa ja halua vaikuttaa. Jokainen voi vaikuttaa omalla tavallaan ilmastotyöhön. Tule sinäkin mukaan!

Kiitokset kaikille ja iso kiitos myös kanssajärjestäjille, ensi vuonna uudestaan!