Kohti kestävämpää elämäntapaa
”Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jona ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöjä”1
Ihmiskunta kuluttaa luonnonvaroja kiihtyvään tahtiin. Ylikulutus onkin juurisyy niin ilmastonmuutokseen, lajikatoon kuin resurssien hupenemiseenkin. Kulutuksen tasoa kuvaa ylikulutuspäivä, joka suomalaisten osalta oli tänä vuonna 12.4. Jos kaikki maailman ihmiset kuluttaisivat kuin suomalaiset, tarvittaisiin kaiken materiaalin, energian ja käytettyjen luonnonvarojen tuottamiseen sekä päästöjen sitomiseen kolme ja puoli maapalloa.1 Koska kuluttaminen on näiden ongelmien juurisyy, on kulutuskäyttäytymisen muutos siten avain näiden ongelmien ratkaisemiseen. Mutta miten omaa kulutuskäyttäytymistään sitten voi muuttaa?
Muutos alkaa ymmärryksestä
Lähtökohtana muutokselle on tietenkin tieto siitä, mitkä asiat omassa kulutuksessa aiheuttavat ympäristökuormitusta ja miten sitä voi vähentää. Oman kulutuksen hiilijalanjälkeä voi selvittää esimerkiksi erilaisilla hiilijalanjälkilaskureilla kuten Sitran Elämäntapatestillä. Hiilijalanjälki on tällä hetkellä paras mittari kulutuksen ympäristövaikutuksen mittaamiseen. Vinkkejä kestävämpiin kulutustapoihin tarjoavat Elämäntapatestin lisäksi mm. WWF, Motiva ja Kuopion kaupunki.
Ota muut mukaan muutokseen
Elämäntapamuutokseen sitoutumiseen voi auttaa, jos siitä tekee julkisen esimerkiksi kertomalla muutoksesta sosiaalisessa mediassa tai vaikka omalle kaveriporukalle tai työyhteisölle. Myös oman kaveri-, työ- tai harrasteporukan mukaan ottamisesta muutokseen voi olla hyötyä: kokemuksia voidaan jakaa ryhmässä ja uskonpuutteen yllättäessä läheltä löytyy tukea ja kannustusta jatkamiseen. Pieni kilpailuasetelmakin voi helpottaa muutosvauhdissa pysymistä. Tätä varten kannattaa haastaa muutokseen mukaan esimerkiksi työpaikan toinen tiimi tai vaikka naapurikoulu tai -luokka.
Millaisen ilmastoteon sinä teit? Kerro siitä meille ja muille käyttäen #ilmastosisuaarkeen
Tee muutoksesta helppoa
Kestävämpien elämäntapojen haltuunotto edellyttää uusien tapojen opettelemista eli jonkin verran muutokseen täytyy panostaa niin aikaa kuin vaivaakin. Tutkimuksen mukaan uuden tavan omaksuminen vaatii keskimäärin 66 vuorokautta2 eli kannattaa varautua siihen, ettei muutos tapahdu hetkessä. Kun toiminnasta tulee tapa, sen ajattelemiseen ei enää kulu turhaa energiaa. Uusien tapojen oppiminen on helpointa silloin, kun se tapahtuu suurten elämänmuutosten kuten muuton yhteydessä.
Mikäli sellaista ei ole tiedossa, kannattaa uuden tavan oppimisesta tehdä mahdollisimman helppoa. Esimerkiksi lajittelun helpottamiseksi voi lajitteluohjeet kiinnittää roskiskaapin oveen ja merkitä astioihin mitä jätejaetta kuhunkin astiaan on tarkoitus laittaa. Tai auton avaimet voi laittaa sellaiseen paikkaan, että niiden noutamiseen menee aikaa, ja pyörän avaimet jättää sopivasti käden ulottuville oven suuhun.
Tavan muodostumista voi edistää myös kehotteilla, palkitsemisella ja palautteen avulla. Erilaiset visuaaliset tai sanalliset kehotteet, kuten Muista pyöräilykypärä! -teksti oven suussa tai lajittelukuvat roska-astioiden päällä ohjaavat toimintaa kestävämpien toimintamallien suuntaan.
Itseään voi myös palkita onnistumisista. Esimerkiksi koko viikon onnistuneesti toteutetusta työmatkapyöräilystä voi viikonlopulle miettiä jonkin itselle sopivan palkinnon tai siihen voi liittää jonkin mukavan jutun, kuten äänikirjan kuuntelun polkiessa tai hyvän aamupalan työpaikalla. Omaa edistymistä voi seurata esimerkiksi rastittamalla päiviä kalenterista, jolloin uutta tapaa on onnistuneesti toteuttanut.
Keskity itselle tärkeisiin asioihin
Muutos kannattaa aloittaa sellaisesta osa-alueesta, joka liittyy omiin arvoihin. Jos esimerkiksi omasta terveydestä huolehtiminen on tärkeää, kannattaa aloittaa terveyttä edistävistä tavoista kuten vaihtaa autoilu pyöräilyyn tai muuttaa ruokavaliota kasvispainotteisemmaksi. Näistä muutoksista kiittävät sekä keho että planeetta.
Muutos kannattaa kuitenkin aloittaa pienin askelin, jotta se ei tunnu liian raskaalta eikä omaa kykyä selviytyä muutoksesta tarvitse epäillä. Onnistumisen kokemukset auttavat eteenpäin. Kaikki elämäntapamuutokseen liittyvät teot eivät edellytä uusien tapojen opettelua. Esimerkiksi sähkö- tai kaasuauton hankinta on kertaostos, jonka hankinnalla voi merkittävästi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen.
Muutoksen tekeminen on helpompaa, jos kokee että omalla tekemisellä on vaikutusta. Siksi kannattaa valita muutoksen kohteeksi tekoja vaikuttavammasta päästä. Asuminen, ruoka ja liikkuminen ovat suurimpia kuormittajia, joten niihin tehdyillä muutoksilla voi todella vaikuttaa myös omaan hiilijalanjälkeen!
Osta elämyksiä ja palveluita
Kuten yllä tuli todettua, suomalaisten tavat kuluttaa eivät todellakaan ole kovin ympäristöystävällisiä. Suomalaisen ja Pohjois-Savolaisen keskimääräinen hiilijalanjälki vuodessa on noin 10 tCO2e. Kestävänä pidetty raja vuonna 2030 on 2,5 tCO2e / asukas.3 Muutos kestävämpään kuluttajakäyttäytymiseen on siis välttämätön, mikäli ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet halutaan saavuttaa. Vaikka määrä tuntuu suurelta, on hyvä muistaa, että kaikki teot lasketaan. Jokainen ympäristölle nykyistä parempi teko pienentää kulutuksen päästöjä ja on askel oikeaan suuntaan. Omien kulutustottumusten tarkastelu ja hiilijalanjäljen laskenta auttaa löytämään itselle sopivimmat tavat pienentää omaa hiilijalanjälkeään.
Yksi helppo tapa muuttaa kulutustottumuksiaan kestävämmäksi on valita ympäristömerkittyjä tuotteita tai ostoksille voi suunnata ympäristöystävällisiin tuotteisiin erikoistuneisiin verkkokauppoihin. Kulutusta kannattaa myös suunnata aineellisista tuotteita aineettomiin kuten palveluihin, elämyksiin tai digitaalisiin tuotteisiin. Kaikkea ei ole myöskään pakko omistaa. Tuotteiden vuokraamisen ja jakaminen, kuten yhteiskäyttöautot, kimppakyydit tai vaikka useamman asunnon yhteinen ruohonleikkuri, ovat hyviä tapoja muuttaa kuluttamista kestävämpään suuntaan.
Apua muutokseen
Ilmastonmuutos ja muut ympäristöongelmat tuntuvat helposti kaukaisilta. Kuitenkin niiden vaikutuksia on nähtävissä jo Pohjois-Savossakin. Kesäaikaiset rankkasateet ja niistä johtuvat tulvat sekä pitkittyneet pakkaskaudet ja hellejaksot ovat konkreettisia merkkejä ilmastonmuutoksesta. Hömötiaisen harvinaistuminen talviruokinnalla kertoo puolestaan lajien elinolosuhteiden haasteista.
Koska käyttäytymisen muuttaminen on aina vaikeaa, apu voi tulla tarpeeseen. Nyt apua elämäntapamuutoksen tekemiseen saa osallistumalla Ilmastosisua arkeen! -kampanjaan. Lue lisää kampanjasta täältä.
Lähteet:
1 Toiskallio, T. 12.4.2024. Suomen ylikulutuspäivä on tänään – suomalaiset yksi maailman eniten kuluttavista kansoista. WWF. Uutiset. https://wwf.fi/uutiset/2024/04/suomen-ylikulutuspaiva-on-tanaan-suomalaiset-yksi-maailman-eniten-kuluttavista-kansoista/
2 Lally, P. 2009. How are habits formed: Modeling habit formation in the real world. European Journal of Social Psychology, 08/2009. https://centrespringmd.com/docs/How%20Habits%20are%20Formed.pdf
3 Suomen ympäristökeskus. https://kulutus.hiilineutraalisuomi.fi/
White, K. & Habib, S. 2018. SHIFT – A review and framework for encouraging environmentally sustainable consumer behaviour. Sitra Studies 132.