Ilmastobudjetointi

Suomella on kansallinen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ja tämä on asetettu tavoitteeksi maakunnallisesti Pohjois-Savossa ja paikallisesti monessa Pohjois-Savon kunnassa. Tähän tavoitteeseen pyritään pääasiallisesti vähentämällä 80 % päästöistä verrattuna vuoteen 2007 ja kompensoimalla tai sitomalla hiilinieluihin loput. Nyt kun aikaa on jäljellä noin kymmenen vuotta ja päästöjen vähennys maakunnallisesti on 37 %, on aika tarttua aiempaa tehokkaampiin keinoihin. Yhtenä keinona tehostaa ilmastotyötä on kehittää SISUssa oleville kunnille ilmastobudjetointijärjestelmä johtamisen tueksi.

Ilmastobudjetoinnista on hyötyä kunnan ilmastotyössä, sillä se tuo ilmastotyön näkyväksi osaksi kuntataloutta ja antaa mahdollisuuden resursoida vaikuttavimpia toimenpiteitä. Talousarvio ohjaa koko kunnan toimintaa ja sen on hyväksynyt kunnanvaltuusto, jolloin se sitouttaa koko kunnan ilmastotyöhön. Talousarvioon yhdistettynä ilmastotyön seuranta tapahtuu samalla kuin muunkin talousseurannan, jolloin se tulee varmasti tehtyä. Seurannalla pystytään myös näkemään vaikuttavuuden ja laitettujen eurojen suhde. Ilmastobudjetissa kunnan talousarviossa olevat ilmastotoimenpiteet kootaan yhteen riippumatta siitä, minkä toimialan piirissä kyseiset toimet ovat.

Ilmastobudjetin voi rakentaa monin eri tavoin. Tästä saimme nähdä vilauksen kesäkuun alussa järjestetyssä ilmastobudjetointikoulutuksessa, jossa meille tapausesimerkit antoivat Vihti ja Jyväskylä. Vihdissä on ilmastobudjetti sisältää päästöbudjetin, toiminnalliset SECAP-tavoitteet ja euromääräiset tavoitteet. Käytännössä Vihti on asettanut tavoitteet asukaskohtaisista päästöistä vuoteen 2030 asti ja toiminnallisessa osassa on toimet, joilla Vihti pyrkii kohti päästötavoitteita ja euromääräiset suoritteet tarkoittavat eri suoritteisiin mennyttä rahaa, kuten fossiilisiin polttoaineisiin. Jyväskylän ratkaisussa taas on listattuna päästövähennyksiltään merkittävimmät kaupunkikonsernin toimenpiteet ja niihin suunnatut määrärahat. Ilmastobudjetista voi nähdä myös ilmastotyöstä tulevat säästöt.

Ilmastobudjetin rakentaminen tulee juurruttaa kunnan kaikkien toimialojen työhön, sillä muutoin budjetti jää vaillinaiseksi. Eri kunnilla on hieman erilaisia tapoja tehdä budjetti, mutta käytännössä budjetointityö alkaa siitä, kun kunnassa päätetään ottaa ilmastobudjetti käyttöön ja annetaan eri aloille vastuu oman toiminnan painepisteiden tunnistamiseen ilmastotyön näkökulmasta. Ilmastobudjetin tekeminen kannattaa aloittaa tietystä teemasta ja laajentaa sitä syntyneiden tarpeiden mukaan, jotta se juurtuisi kunnan arkeen eikä tuntuisi ylitsepääsemättömältä. Ilmastobudjetoinnilla voidaan seurata siis rahan lisäksi muitakin määreitä, kuten päästöjä tai fossiilisten polttoaineiden käytön määrää. Tästä juuri syntyy ilmastobudjetoinnin hyödyt, sillä talousarvion seurannan yhteydessä tulee varmasti seurattua myös muut talousarvioon kirjatut asiat. Näin kunnissa pysytään ilmastotyön tasalla kohtuullisen vähällä työpanoksella.