Hävikkiviikko starttasi vilkkaalla koululounaskeskustelulla

Supervoimaa koululounaasta! -keskustelutilaisuus avasi Hävikkiviikon ja kokosi yhteen pohjoissavolaiset koululaiset, opettajat ja ruokapalvelutoimijat kertomaan näkemyksensä ja kokemuksensa koululounaaseen liittyen.

Keskustelussa edettiin kolmen sovitun teeman mukaisesti: miksi oppilaat eivät syö kouluruokaa ja mitä asialle voitaisiin tehdä, miten syödä omaa kehoa kuunnellen sekä miten lapset ja nuoret innostuisivat syömään kasvisruokaa?

Asiantuntijoiden alustukset teemoihin tarjosivat kattavasti tietoa mm. ruoan hiilijalanjäljestä, ravitsemussuositusten muutoksista, kouluterveyskyselyn tuloksista, näläntunteen tunnistamisesta ja koululaisten kasvisruokailuun liittyvistä mieltymyksistä.

Tilaisuuden aloitti Servica Oy:n vastuullisuuspäällikkö Miira Lepistö kertomalla ruoan ja ruokahävikin vaikutuksista ilmastoon ja hiilijalanjälkeen. Ruoka on yksi kolmesta suurimmasta ilmastopäästöjä aiheuttavista tekijöistä elämässämme autoilun ja asumisen lisäksi, tämän vuoksi sillä mitä syömme, on merkitystä. Ruoantuotannolla on merkittävä vaikutuksia niin päästöihin, veden riittävyyteen ja laatuun kuin luonnon monimuotoisuuteenkin. On arvioitu, että ruokahävikki kattaa noin 8–10 % ihmisen aiheuttamista päästöistä. Kouluissa ja päiväkodeissa noin viidesosa tarjotusta ruoasta päätyy hävikkiin. Ruokahävikin vähentämällä ja kasvisruokaa lisäämällä voidaan pienentää meidän jokaisen hiilijalanjälkeä.

Henna Lehikoinen Savonian TKI-asiantuntija ja laillistettu ravitsemusterapeutti kertoi ravitsemussuositusten uudistuksista. Käyttösuositukset kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä palkokasvien ja kalan osalta tulevat nousemaan, kun taas punaisen lihan, prosessoidun lihan ja maitotuotteiden osata käyttösuositukset tulevat laskemaan. Henna kertoi myös Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun kehittämästä Ravitsemusnavigaattori -verkkotyökalusta, jonka avulla voidaan helposti selvittää ruokavalion laatua suhteessa ravitsemussuosituksiin.

Ensimmäistä teemaa, miksi oppilaat eivät syö kouluruokaa, alusti Pohjois-Savon hyvinvointialueen HYTE- ja osallisuuspalveluyksiköstä Säde Rytkönen. Säde avasi kouluterveyskyselyn tuloksia yläkoululaisten syömisestä. Pohjois-Savon 8. ja 9. luokan oppilaista 40,6 % on ilmoittanut jättävänsä koululounaan syömättä päivittäin vuonna 2023. Luku on noussut hieman sitten edellisten kyselytulosten vuodelta 2021, näin on tapahtunut koko maassa, joidenkin kuntien osalta nousu on kuitenkin ollut hyvin hälyttävää, jopa yli 20 %. Koululounasta piti laadullisesti hyvänä 38,5 %, hajonta pohjoissavolaisten kuntien välillä tässäkin kysymyksessä oli suurta.

Keskustelu ensimmäisestä teemasta nosti esiin ruoan maun ja sen, kuinka kotoiset ruokailutottumukset vaikuttavat niin siihen, millainen ruoka maistuu hyvälle kuin myös siihen, miten kouluruokaan asennoidutaan. Ruoasta tulisi keskustella monipuolisemmin kuin vain maun kannalta ja tehtävä esimerkiksi ruokavalintojen terveys- ja ympäristövaikutukset näkyvämmiksi.

Toisessa teemassa kuultiin Siilinjärven kunnan hyvinvointikoordinaattori Eliisa Girsénin alustus nälän eri lajeista, kehon nälkäviestien kuuntelemisesta eli siitä kuinka syödä kehoa kuunnellen. Toistuvasti syömättä jättäminen ja jatkuva napostelu voivat pistää kehon syömisen säätelymekanismit sekaisin. Nälkäsignaalit saadaan takaisin kohdalleen syömällä säännöllisesti ja monipuolisesti sekä tietoisesti eli syömällä ajan kanssa, rauhallisesti, välttäen ulkopuolisia ärsykkeitä.

Keskusteluosuudessa oppilaat totesivat kuinka kavereiden kommenteista voi tulla epävarma olo ja kuinka myös sosiaalinen media vaikuttaa kouluruoan syömiseen. Lautasmallin mukainen syöminen vaatii usein aikuisen ohjausta, myös silloin kun on suosittua ruokaa, jossa on rajoitetut annoskoot, jotta tulee otettua kattavasti muutakin lounaan ainesosia. Opettajan toiminnalla todettiin olevan valtava merkitys oppilaisiin, opettajien puheilla ja käyttäytymisellä on merkitystä ja niiden tulee myös olla yhdenmukaisia, eli tehdään niin kuin puhutaan.

Lopuksi kolmannessa teemassa päästiin pohtimaan, miten kasvisruoan suosiota saataisiin nostettua lasten ja nuorten keskuudessa. Alustuksen teemaan piti Savonian FoodLoops-hankkeen projektipäällikkö Ulla Santti, joka kertoi hankkeessa tehdyn kyselyn ja havainnoinnin tuloksia kasvisruokanäkökulmasta. Kouluruoka koetaan kyselyn mukaan hyväksi, hyvänmakuinen ruoka on hyvin maustettua, se sisältää lihaa ja on monipuolista, kotimaista sekä terveellistä. Huomattiin myös olevan tarvetta tietoisuuden kasvattamiselle, esimerkiksi moni ei tiennyt, että syömättä jäänyt ruoka päätyy biojätteeseen. Oppilaille tulisi antaa myös mahdollisuus vaikuttaa ruokalistojen suunnitteluun ja kommunikointia kouluruoasta vanhempien kanssa olisi hyvä lisätä. Hankkeessa järjestetyissä työpajoissa oli lisäksi mietitty kouluruokaloiden brändäystä ja sisustamista keinoiksi lisätä koululounaan syömistä. Kasvisruokien suosion lisäämiseksi pohdittiin kasvisruokien nimeämistä muuksi kuin kasvisruoiksi sekä maistatuksia.

Tottumukset vaikuttavat paljon, todettiin myös kolmannen teeman keskustelussa, tarvitaan ennakkoluulojen rikkomista, lisää tietoa, kokeiluja myös kotona ja aikuisten esimerkkiä. Kasvisruoan toivotaan olevan perinteistä ruokaa, ilman erikoisia raaka-aineita, proteiinipitoista sekä houkuttelevan näköistä ja tietenkin hyvän makuista. Myös taloudelliset raamit on kuitenkin muistettava, monet kasvisproteiinit ovat kalliimpia.

Mahtavat alustuspuheenvuorot ja raikas rehellinen keskustelu olisi voinut näiden teemojen ympärillä jatkua pidempäänkin, mutta nyt päästiin hyvään alkuun ja saatiin aukaistua linjat niin kotien, lasten ja nuorten, koulujen kuin ruokapalveluidenkin välillä. Muistetaan keskustelussa esiin tullut seikka, että ei ole olemassakaan ruokaa, mikä ei täytä!