Vaikuttavia ilmastotekoja tukee aktiivinen kestävyysviestintä

Kestävyysviestinnän ajatuspajojen sarja toteutettiin tänä keväänä, mikä aloitti Pohjois-Savon kestävyysviestinnän huippuvuoden. Pohjois-Savoon onkin rakentunut hieno verkosto, jolla tehdään jo paljon yhteistä ilmasto- ja kestävyystyötä. Viestinnällä lisätään vaikuttavuutta ja sitähän ei synny ilman vuorovaikutusta ja yhteistä ponnistelua. Ajatuspajoissa nähtiin toimijoita ja asiantuntijoita eri taustoista ja organisaatioista.

Ajatuspajojen aiheina olivat tiede (30.1.), journalismi (18.3.) sekä arvot ja yhteisöllisyys (29.4.). Tilaisuuksissa kuultiin asiantuntijoiden oivaltavia esityksiä näistä teemoista sekä käytiin keskusteluja maakunnallisista kestävyysviestinnän pääviesteistä. Lisäksi pohdittiin ryhmätyöskentelyn avulla omia vahvuuksia ja menestyksekkään viestinnän avaintekijöitä. Ajatuspajasarjassa pyrittiin löytämään vastauksia kysymyksiin: mitkä ovat vahvuutemme ja mahdollisuutemme tehdä Suomen parasta kestävyysviestintää maakunnassa ja sen ulkopuolelle?

Ensimmäinen ajatuspaja avasi tieteen merkitystä viestinnässä

Kestävyysviestinnän huippuvuosi pärähti käyntiin ensimmäisessä ajatuspajassa 30.1. ”Ilmastoviestintää ihmisaivoille”. Päivä alkoi viestintäpainotteisella Ilmastohanketreffeillä, jossa kuultiin liki 30 pohjoissavolaisen hankkeen kuulumiset ja löydettiin uudet kontaktit yhteistyöhön.

Tiedeyhteisö vaatii ripeitä ilmastotoimia, mutta miksi tieto ei aina riitä muutosten tekemiseen? Kestävyysviestinnän onnistuminen riippuu usein karikkojen välttämisestä, kuten inhimillisistä taipumuksista ja ajattelun vinoumista. On myös tärkeää tunnistaa yksilöiden ja yhteisöjen vahvuudet.

Iltapäivällä jatkettiin Kestävyysviestinnän ensimmäiseen ajatuspajaan, jossa perehdyttiin tieteeseen ja kestävyysviestinnän oivalluksiin sekä luotettavuuteen. SISU-tiimi listasi mieleenpainuvimmat asiat ilmastotutkija ja tietokirjailija Mira Hulkkosen esityksestä:

✅️ Arvolonkerot-kuva, jossa jokainen lonkero edustaa tiettyä arvoa ja sen vaikutusta viestintään.

✅️ Myös se, että tuo tiedon lähemmäksi ja läheisemmäksi auttaa ihmisiä ymmärtämään ja tekemään oikeita valintoja.

✅️ Juhlitaan pienistä ja suurista onnistumisista, riemuitaan yhdessä ja tsempataan toisiamme!

✅️ Ja yksi tärkeimmistä taidoista eli kuuntelemisen taito jäi mieleen, koska jokaiselle tulee antaa mahdollisuus tuoda esiin omia ajatuksia ja ideoita. Näin opitaan ja oivalletaan yhdessä!

Kestävyysviestinnän toisessa ajatuspajassa syvennyttiin journalismiin

Uusi juttu -median perustaja ja päätoimittaja Olli Seurin loistava puheenvuoro herätteli ajatukset toiseen ajatuspajaan. Välitetäänkö median avulla enemmän objektiivista tietoa vai luodaanko mieluummin tarinaa? Voisiko media olla aktiivisempi toimija? Todellisuuden heijastelu ja tiedonvälittäjänä toimiminen onkin keskeistä journalismille. Lisäksi median ja lukijan välillä vallitsee aina jännite, koska jokainen lukija tulkitsee tekstiä omasta kontekstistaan.

Journalistisella medialla on usein ristiriitaisia odotuksia. Osa yleisöstä haluaa puolueetonta ja neutraalia tietoa, kun taas toiset odottavat toimittajien olevan yhteiskunnallisia vahtikoiria tai muutosvoimia. Tämä kahtiajako korostuu erityisesti kiistanalaisissa kysymyksissä, kuten ilmastonmuutoksessa. Milloin journalismi alkaa muistuttaa aktivismia?

Lopuksi voidaan palata ajatuspajan otsikkoon Journalismi – peili vai muutosvoima? Josta todettiin, että jokaisella on mahdollisuus toimia muutosvoimana ja tehdä juuri itselle mielekkäitä valintoja.

Kolmas ajatuspaja keskittyi yhteisöllisyyteen ja arvoihin

Kolmannessa ajatuspajassa oivalluttajana toimi järjestöjen ilmastoviestintään perehtynyt viestinnän asiantuntija Saara Böök, Protect Our Winters Finland. Hän on myös Suomen nuorten ilmastodelegaatti YK-järjestöjen ja EU:n päätöksenteossa (2025–2026).

Yhteisöjen ja yhteisöllisyyden rakentaminen sekä yhdessä toimiminen on tärkeää nykyisten haasteiden edessä. Muutokseen tarvitaan kaikkien panosta. Tämä tarkoittaa moninaisten näkemysten ja viestien merkitystä ilmastoviestinnässä. Millaisia yhteisöjä voidaan muodostaa, kun yksilöt yhdistyvät paremman maailman puolesta?

Keskustelussa nousi paljon mainioita vinkkejä kestävyysviestintään:

✅️ Yksilön vaikutus on merkittävää, sillä jokainen haluaa aina vaikuttaa johonkin asiaan.

✅️ Yhteisöjen ja kohderyhmän määrittäminen auttavat kohdentamaan viestin paremmin.

✅️ Tarinoiden kertominen positiivisella ja toiveikkaalla otteella.

✅️ Esikuvien hyödyntäminen luo vaikuttavuutta.

Kansallinen kestävyysviestinnän foorumi järjestetään ensi syksynä

Kestävyysviestinnän ajatuspajat eivät jää tähän vaan jatkoa on luvassa. Nimittäin Kansallinen kestävyysviestinnän foorumi järjestetään ensi syksynä. Pysy siis kuulolla ja liity mukaan keskustelemaan, oppimaan ja jakamaan oivalluksia, sillä yhdessä rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta, missä viestinnällä on merkittävä rooli.

”Kaikkea muuta, kunhan ei vaan uinuvaa, kädenlämpöistä kestävyysviestintää!”

Ajatuspajasarjan järjestivät yhteistyössä SISU-hanke, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Europe Direct Kuopio, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke ja Ilmastokriisi – alueellinen sopeutuminen ilmastonmuutokseen -hanke. Kiitos kaikille järjestäjille ja osallistujille! Tästä on hyvä jatkaa yhteistyöstä ja vaikuttavaa kestävyysviestintää.

#kestävyysviestintä #kestäväpohjoissavo #ilmastosisua