Pohjois-Savon ilmastofoorumissa juhlittiin pohjoissavolaisia ilmastotekoja
Torstaina 23.10.2025 vietettiin Pohjois-Savon Ilmastofoorumia Kuopion Scandicissa. Tilaisuuden aiheena oli Viheliäiset ongelmat, vihreät ratkaisut. Pohjois-Savon kestävyysviestinnän teemavuosi huipentui ilmastofoorumissa, joka herätteli viheliäisten haasteiden ja kestävyysmurroksen äärelle sekä kohotti maljat alueen pohjoissavolaisille ilmastoteoille. Tapahtumassa verkostoiduttiin ja opittiin uusia näkökulmia mm. sosiaalisen kestävyyden ja tulevaisuuden näkökulmasta. Ilmastofoorumi innosti tarttumaan rohkeasti uusiin ajatuksiin ja loi tilaa moninaiselle vuoropuhelulle.
Ilmastofoorumissa kuultiin useita upeita puheita ja esityksiä. Tilaisuus alkoi Kuopion Kaupunginteatterin musiikkiesityksellä, jonka jälkeen siirryttiin maakuntajohtaja Tytti Määtälle puheenvuoroon. Tytti kuvasi seuturakkautta ja lopetti esityksensä kysymykseen, johon koko ilmastofoorumin ajan etsittiinkin vastausta: kuinka tehdä kestäviä päätöksiä niin, että huomioidaan myös talous, ihmiset ja elinvoima, kun kaikki haluaa hyvää, mutta eri tavalla? Tämän jälkeen konfliktinratkaisun ongelmallisuutta kuvasi Itä-Suomen yliopiston ympäristökonfliktien hallinnan professori Lasse Peltonen. Lasse puhui esityksessään tuulivoiman sosiaalisesta hyväksyttävyydestä ja esitti erityisesti historian merkitystä konfliktien synnyssä. Ville Häkkinen, OX2:n projektipäällikkö puhui tämän jälkeen hanketoimijan näkökulmasta. Jotta hankkeet vietäisiin onnistuneesti läpi, tulisi hankkeelle tarjota kasvot ja erityisesti kuuntelevat korvat. Tässä tärkeimpänä korostuvat rakentamisen aikainen viestintä sekä aktiivinen vuorovaikutus. Seuraavaksi Savon Sanomien vastaava päätoimittaja Matti Pietiläinen esitti näkökulman paikallismedian roolista. Aamupäivän ohjelman päätti ensimmäinen keynote-puhuja toimittaja, kirjailija Kimmo Ohtonen, joka lähti tutkimaan aihetta luontosuhteen näkökulmasta päätyen planetaariseen hyvinvointiin.
Lounaan jälkeen ohjelma jatkui toisen keynote-puhujan WWF:n ohjelmajohtaja Sampsa Vilhusen puheella. Sampsa puhui enemmän konkreettisesta toiminnasta – patojen purkamisen vaikutuksesta erityisesti vaelluskaloihin sekä luonnon monimuotoisuuteen. Suomessa on tuhansia patoja tai siltarakennelmia, jotka estävät vaelluskalojen etenemisen ja joiden purkaminen on osittain myös resurssikysymys. Silti esimerkiksi viime vuonna Suomessa purettiin satoja patoja. Lopuksi käytiin Kohtaamisia-keskustelu, johon Sampsan kanssa keskustelemaan liittyivät Finnairin yhteiskuntasuhdejohtaja Sami Lahdensuo, syöpätautien erikoislääkäri ja musiikintekijä Anna-Riikka Vehviläinen sekä Martti Ahtisaaren koulun apulaisjohtaja Tuula Koivukangas. Keskustelussa mietittiin viheliäisiä ongelmia, kuinka ne ovat kompleksisia ja niiden ratkaisut vievät aikaa. Mutta jotta ratkaisut ovat kestäviä, niiden tulee olla tarkkaan harkittuja ja niiden taustalle vaaditaan paljon asiantuntemusta. Lisäksi kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi pitää olla dialogia ja vuorovaikutusta riittävästi eri sidosryhmien kesken.
Ilmastofoorumin puheiden sisältöä ja päätelmiä yhdisti yksi tekijä: avoimen viestinnän merkitys. Jotta vaikeita kestäviä ratkaisuja saadaan vietyä maaliin, on vietävä keskustelu sinne, ketä se koskee. Sen tulee pohjautua tutkittuun tietoon ja etenemisestä tulee viestiä avoimesti. Paikallisia tulee kuunnella aidosti ja pitkäjänteisesti, jonka kautta saadaan luotua luottamuksen pohja hanketoimijoiden sekä päättäjien ja asukkaiden välille.

Erityiskiitos luovutettiin SISU-hanketiimille
Ilmastofoorumin huipennuksena palkittiin Pohjois-Savon ilmastoteot 2025. Kuopion kaupungin, Iisalmen kaupungin, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n ja Navitas Kehitys Oy:n Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanketiimi sai Erityiskiitokset ansiokkaasta ilmastotyöstä Pohjois-Savon alueella.
Erityiskiitoksen perustelut:
”SISU-hanke päättyy ensi vuoden keväänä. Haluamme kiittää hanketiimiä ahkerasta, eteenpäin katsovasta ja tiimiytymiseen perustuvasta työstä Pohjois-Savon kuntien ilmastotyön parissa. On merkille pantavaa, että SISU-hankkeen jokaisesta mukana olevasta 15 kunnasta löytyy nyt voimassa oleva ilmastosuunnitelma tai -ohjelma. Kunnissa tehtävä ilmastotyö on edennyt suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti, mikä näkyy konkreettisina ilmastotekoina ja ilmastotoimien toteutuksena. Kunnat ovat suuressa vastuussa alueellisen ilmastotyön etenemisessä ja SISU-hanketiimin myötä kuntien ilmastotyö on ollut näkyvämpää, sitä on tehty osallistavasti ja uusia työkaluja kuntien ilmastotyöhön on syntynyt. Erityiskiitos SISU-hanketiimi!”
SISU-hanketiimi kiittää lämpimästi tästä upeasta kunnianosoituksesta.

Vuoden neutraalein -pääpalkinto ja muut palkitut ilmastoteot
Pääpalkinnon, vuoden neutraalein, voitti Pakkasmarja Oy. Pakkasmarja on tuonut kestävyystyötä osaksi kaikkea toimintaa ja kehittänyt vähäpäästöistä tuotantoa pitkäjänteisesti. Kestävyystyötä on tuotu esille myös läpinäkyvän ja rohkean viestinnän kautta.
Muita palkittuja olivat:
Vuoden ympäristökansalainen on Tiina Ynnilä, Itä-Suomen yliopisto
Vuoden ilmastovaikuttaja on Mikko Järvinen, Luonnonvarakeskus
Vuoden vastuullisuusteko on Servica Oy:n ruokapalveluiden mielikuvan kehittämisen projekti
Vuoden ilmastoinnovaatio on Ingka Centres Kuopio Oy:n, Elävän Säätiön ja Jätekukko Oy:n kierrätyskauppakeskus
Lisäksi erityismaininnat saivat Miika Kajanus Savonia ammattikorkeakoulusta ja SISU:n hanketiimi.

Pohjois-Savon ELY-keskus ja sen koordinoima Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke luovuttivat Pohjois-Savon ilmastoteko -palkinnot sekä erityiskiitokset. Lue lisää palkituista osoitteesta https://hiilineutraalipohjoissavo.fi/pohjois-savon-ilmastoteko-2025-palkinnot-jaettiin-vuoden-neutraalein-paapalkinto-luovutettiin-pakkasmarja-oylle/
Ilmastofoorumin järjestivät Pohjois-Savon ELY-keskuksen Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke, Savonia-ammattikorkeakoulun Ilmastokriisi-hanke, Kuopion kaupungin, Iisalmen kaupungin, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:n ja Navitas Kehitys Oy:n Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanke sekä Pohjois-Savon liitto.


